Joulukorttien kuvaamista

   Joulukortteja varten piti ottaa valokuvat. Tällä kertaa pääsimme helpommalla kuin viime vuonna ja saimme kaverin jopa pysymään hetken aloillaan.

Naapureillakin oli hauskaa, kun juoksentelimme pitkin pihaa peräkanaa.

Mutta kaikesta huolimatta saimme onnistuneen kuvan otettua. Katsotaan, mitä keksimme ensi vuonna. Aatu selkeästi "nauttii" näistä kuvaussessioista.

Syksyiset kuvat vol.2

 Käytiin jo jokunen viikko sitten ottamassa Aatusta lisää syksyisiä kuvia ja vähän juoksutettiin kaveria metsässä. Kiipeäminen ja juokseminen onkin Aatun lempipuuhia. Toisaalta niin se taitaa olla aika monella muullakin koiralla.

Ollaan tässä pohdittu, jos Aatun kanssa alettaisiin harrastamaan agilityä. Toisaalta tarkoitus olisi myös aloittaa Aatun aktiivinen treenaaminen pelastuskoiraksi. Aiemmin treenaaminen olisi ollut liian haastavaa meille, koska Aatussa on kyllä ollut energiaa ja hermojen testausta vaikka useammallekin. Olemme siis keskittyneet peruskoulutukseen ja arjen pyörittämiseen.

Aatu onkin selkeästi rauhoittunut ja aikuistunut tasaisesti ja varmasti. Vielä kyllä saadaan "pentuhepuleita", mutta esim. hampaat edellä kaikkialle vöyhkääminen on jäänyt lähes kokonaan pois.

Juoksevasta koirasta on muuten hankala saada hyviä kuvia.

Syksyinen metsälenkki ja vetoharjoituksia

   Loman jälkeen alkoi arki, joka ikävä kyllä tarkoittaa Aatulle yksinoloa meidän töiden takia. Viime viikonloppuna lähdimme lähimetsään nakkelemaan keppejä ja viettämään Aatun kanssa laatuaikaa. Minäkin muistin ottaa kameran mukaan ja tässä hieman kuvasaldoa.

   Malttamattomana Aatu odottaa kepin nakkausta ja nopeasti sinkoaa kepin perään, mutta jättää sen sitten sinne. Pitäisi varmaan opettaa kaveri noutamaan, jotta ei tarvitsisi aina uutta keppiä etsiä.

   Meillähän ei ihan pienien kepukoiden takia edes lähdetä liikenteeseen...

   Välillä keppiä kannetaan jonkun matkaa mukana. Keppien koon huomioiden, se on hieman hankalaa metsämaastossa.

   Aatulla on ollut hieman taipumusta vetämiseen ja nyt vihdoinkin erilaisten niksien ja kouluttamisien jälkeen näyttää siltä, että vetäminen alkaa jäädä ja Aatu malttaa kulkea rinnalla.
   Aatu on muutenkin osoittautunut aikuistumisen merkkejä, vaikka edelleen hökeltäminen on vahvasti mukana meidän arjessa.

Batman ja The Muna

   Ostettiin Aatulle uusi panta. Tästä johtuen päässä on soinut viime aikoina Batman-tv-sarjan tunnari.

   Yksi parhaimmista leluista, mitä olemme koirallemme ostaneet, on ollut Muna. Se on kestänyt rajummatkin leikit ja on ollut aivan loistavaa ajanvietettä Aatulle. Sisätiloissa sillä ei kuitenkaan voi leikkiä (muuten ei olisi mitään ehjänä), mutta ulkotiloissa aikaa ja energiaa kuluu mukavasti.

Lapin kalakoira

   Aatu ja herra kävivät herran isän kanssa Lapissa kalareissussa (eli katselemassa maisemia). Tarkoituksena oli testata millainen kalakoira Aatu on nykyään. Viime kesänä kaveri oli rauhallinen veneessä ja muutenkin hyvää kalaseuraa. Mutta vuosi on vierähtänyt nopeasti ja Aatulle on tullut paljon kokoa ja energiaa sen jälkeen.

   Reissu oli mennyt todella hyvin. Aatu oli kiltisti kantanut oman rinkkansa ja siinä eväänsä. Rinkan kanssa ei ollut lainkaan ongelmia, jopa rinkan päällelaitto oli ollut helppoa.

   Suurimman osan matkasta Aatu on ollut hihnassa, mutta maaston salliessa Aatu sai vaellella vapaana.

Herra ja Aatu

Voi sitä onnea kun maastosta löytyi LUNTA!

    Vaikka Aatu tykkää paljon vedestä, niin uimaan kaveri ei mene. Houkutus oli suuri lähteä vieheen perään, mutta siinä vaiheessa kun maha kastui, niin tuli stoppi. Sen jälkeen Aatu yritti kovasti tassulla mäiskimällä saada viehettä lähemmäksi.

Kuoppilasjärven rannalla

Väsy iski kalastajille.

Grillivahti

Takana siintää Norja.

Olotila vaelluksen jälkeen.

   Kyllä Aatusta huomaa, että kaveri nauttii ulkona olosta. Toisaalta, niin nautti reissusta molemmat ihmisetkin.

Puutarha-apuri

Kaveri päätti myös istua istutuksien keskellä.

   Tässä eräänä päivänä laitettiin vähän lisää kasvia pihalle, niin ruukkuun kuin maahan. Aatu halusi kovasti olla mukana auttamassa. Harmi vaan, että apu joka tarjottiin, oli enemmän haitaksi kuin hyödyksi.
   Istutuksen lomassa ihmettelin missä kaveri on, kun ei ollutkaan vieressä vahtaamassa. Samalla hetkellä tajusin, että lannoitepussi oli jäänyt maahan. Siellähän kaveri oli pää pussissa mauskuttamassa lannoitetta. (Lannoite oli täysin luonnontuotetta, joten ei hätää, ei ollut vaarallista sen syöminen.)

 

   Myös taimiruukut (siis ne muoviset, joissa taimet ostetaan) saivat kyytiä meidän kaverilta. Samantien kun sain taimen pois ruukusta, tuli Aatu nappaamaan ruukun ja heitteli sitä ympäri pihaa.
 

  

Rinkka koiralle

   Mies on lähdössä Aatun ja isänsä kanssa kalareissulle Lappiin kesäkuussa. Koska kävelyä tulee paljon reissun aikana paikasta toiseen siirtymisessä, niin tarkoituksena on, että Aatu kantaisi omat eväänsä. Tähän tarkoitukseen hankimme Aatulle oman rinkan.

   Tilasimme Jeri koiranrinkan, joka tehtiin täysin Aatun mittojen mukaan. Nyt olemme harjoitelleet rinkan pitoa tyhjänä ja homma on ollut mukavan (ja yllättävän) helppoa. Kyllä Aatu aluksi hämmästeli mistä ihmeestä on kysymys, mutta koska rinkka on hyvin tehty, niin ei Aatu yrittänyt sitä pois ottaa. Rinkan mukana tilasimme myös makuualustan, jonka saa tuohon rinkan päälle.

Mannekiini ei ollut hirveän innoissaan.